Kantapuu-tietokanta sisältää Ilomantsin Museosäätiön, Lapin metsämuseon, Luston, Nurmeksen museon, Pielisen museon, Verlan tehdasmuseon sekä Suomen Metsästysmuseon digitoituja museokokoelmia. Museot ovat luetteloineet kokoelmiaan aiemmin manuaalisesti, mistä johtuen tietokanta sisältää vasta pienen osan näihin museoihin tallennetusta materiaalista. Digitointi etenee jatkuvasti, joten tietokannan sisältämä aineisto kasvaa koko ajan.

Kantapuussa olevien kokoelmien tekijänoikeudet kuuluvat aineistoa säilyttävälle museolle. Esine- ja valokuvien väärinkäytön estämiseksi selaimella näkyvät kuvat on suojattu päällekirjoituksella.

Ilomantsin Museosäätiö
Ilomantsin Museosäätiö on perustettu vuonna 1998. Sen tarkoituksena on Ilomantsin historian ja kulttuuriperinnön säilyttäminen, esille tuominen ja hyödyntäminen museaalisin keinoin. Ilomantsin Museosäätiö vastaa Möhkön ruukin ja Ilomantsin erä- ja eläinmuseon museotoiminnasta. Ilomantsin Museosäätiö vastaa myös Möhkön ruukin alueen matkailutoiminnasta.

Esinekokoelmat
Ilomantsin Museosäätiön esinekokoelmat ovat saaneet alkunsa Ilomantsi-Seura ry:n määrätietoisesta ja aktiivisesta toiminnasta kotiseudun aineellisen historian tallettamiseksi. Möhkön ruukin esinekokoelmassa on noin 13 000 esinettä. Möhkössä toimi 1800-luvun lopulla järvimalmia jalostanut rautaruukki, jonka toimintaan liittyvät esineet ovat kokoelman perusta. Ruukin toiminnan päätyttyä vuonna 1908 Enso-Gutzeit Oy osti ruukin alueen ja Möhkö siirtyi metsäiseen kauteen. Tältä ajalta kokoelmissa on runsaasti metsätöihin ja uittoon liittyvää esineistöä. Möhkön kylä oli sotatoimialueena sekä talvi- että jatkosodassa, ja esinekokoelmassa on myös tähän aikaan liittyviä esineitä. Näiden lisäksi kokoelmassa on koulutoimintaan liittyvää esineistöä. Ilomantsin Museosäätiön hallussa on myös Ilomantsin museokokoelma, jossa on noin 2 700 esinettä. Tässä kokoelmassa on mm. apteekkitoimintaan, valokuvaukseen ja käsitöihin liittyviä esineitä. Ilomantsin erä- ja eläinmuseon kokoelmassa on runsaat 500 Suomessa esiintyvää luonnonvaraista täytettyä eläintä.

Valokuva-arkisto
Ilomantsin Museosäätiön valokuvakokoelma käsittää noin 30 000 negatiivia, valokuvaa ja diakuvaa. Kuvat kertovat ilomantsilaisten arjesta ja juhlasta. Merkittävimpiä arkistossa esiintyviä valokuvaajia ovat Eino Salakka, Matti Kallio ja Erkki A. Sivonen.

Lapin metsämuseo
Lapin metsämuseon kokoelmat koostuvat esineistä, arkistoaineistosta, valokuvista ja museorakennuksista. Kokoelmat ovat syntyneet yksityishenkilöiden ja suurempien organisaatioiden lahjoitusten kautta. Lapin metsämuseon esinekokoelma koostuu pääasiassa savotoiden puunkorjuun, kuljetuksen, asumisen ja uiton esineistöstä. Kokoelmien pääaikakausi on ns. hevosaika 1870-luvulta 1960-luvulle. Kokoelmista löytyy noin 2000 esinettä, joista eräs huomattavimmista on Suomen ensimmäisellä koneellisella metsätyömaalla käytetty Samperin veturi.

Lapin metsämuseon kuva-arkistossa on noin 43 000 kuvaa. Arkisto sisältää vanhoja savotta- ja uittokuvia Lapin alueelta, Kemijoen Uittoyhdistyksen kuvakokoelman ja Savotta-lehden kokoelman. Lapin metsämuseon kuva-arkisto on sijoitettu Lapin maakuntamuseoon.

Lusto – Suomen Metsämuseo
Lusto kerää esinekokoelmiinsa metsä- ja puutalousalaan ja metsäkulttuuriin liittyvää vanhaa ja uutta esineistöä mahdollisimman laaja-alaisesti. Kuluneet työhousut, korttipakka ja pokasaha kertovat metsätöitä tehneen jätkän arjesta, uudet mittauslaitteet ja laboratoriovälineet nykyaikaisesta metsäntutkimuksesta ja tuohi- ja puuesineet suomalaisten kyvyistä hyödyntää metsän tarjoamia raaka-aineita.

Esinekokoelmissa on tällä hetkellä noin 10 000 esinettä, joista pääosa on saatu lahjoituksina yksityisiltä ihmisiltä ja yhteisöiltä. Suurimman erillisen ja samalla vanhimman kokoelman muodostavat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan esineet. Vanhempaa aineistoa edustaa myös Metsäntutkimuslaitoksen Vantaan Ruotsinkylään 1920–30-luvulla kootun metsämuseon esineistö.

Lustossa on Suomen laajin metsätalouden ja metsien käytön historiaan liittyvä valokuvakokoelma, joka käsittää arviolta 250 000 kuvaa ja negatiivia ja lisäksi yli 300 erilaista elokuvaa ja filmiä. Vanhimmat kuvat ovat 1800-luvun lopulta ja uusimmat viime vuosilta. Keskeisiä aihealueita ovat esimerkiksi metsänhoito, metsätyö, kuljetus, saha- ja muu metsäteollisuus sekä metsien monikäyttö. Arkistoon on tallennettu muun muassa Suomen Metsäyhdistyksen, entisen Metsäkeskus Tapion, Metsätehon, Keskinäinen Yhtiö Teollisuusvakuutuksen, Stora Enso Oy:n, Metsähallituksen, N. A. Osaran ja useiden uittoyhdistysten valokuvakokoelmia. Lisäksi Lustossa on lukuisia pienempiä ja myös yksityishenkilöiden luovuttamia valokuvakokoelmia.

Luston arkistokokoelma sisältää monipuolista metsähistoriaan ja -kulttuuriin liittyvää aineistoa. Osa aineistosta liittyy yksittäisten ihmisten kokemuksiin ja muistoihin, osa metsäalan organisaatioiden historiaan. Arkistokokoelmassa on esimerkiksi työpäiväkirjoja, metsätalouteen liittyviä asiakirjoja, kirjekokoelmia ja merkittävässä määrin haastattelu- ja muistitietoaineistoa.

Luston kirjasto keskittyy erityisesti metsäalan vanhempiin julkaisuihin, metsähistoriaan, -perinteeseen ja -kulttuuriin sekä museotyössä tarvittavaan kansatieteelliseen ja museologiseen kirjallisuuteen. Kirjastossa on noin 12.000 julkaisua ja useita erikoiskokoelmia, kuten esimerkiksi metsäalan eripainoskokoelma, pienpainatekokoelma ja A. K. Cajanderin kirjakokoelma.

Nurmeksen museo
Nurmeksen museo on oman alueensa kulttuurihistoriallinen museo, jonka kokoelmat ovat syntyneet ennen muuta talonomistaja Väinö Hämäläisen 1930-luvulla suorittaman keräystyön tuloksena. Kokoelmien painopiste on 1800- ja 1900-lukujen vaihteen talonpoikaisesineistössä. Muita merkittäviä esineryhmiä ovat Nurmes-Seuran lahjoittama maatalouskokoelma ja Nurmeksen Osuusmeijeriltä saatu vanha meijeriesineistö. Tällä hetkellä kokoelmissa on noin 20 000 esinettä.

Museo tallentaa jatkuvasti myös Nurmeksen kulttuurihistoriaan liittyviä valokuvia ja negatiiveja, joita kokoelmiin on kertynyt noin 80 000 kappaletta. Museon valokuva-arkiston vanhimmat vedokset on kuvattu 1800-luvun lopulla, mutta valokuvamateriaalin aikajänne ulottuu nykyaikaan saakka. Nurmeksen museon kokoelma on Kantapuu-tietokannassa olevista museokokoelmista vähiten metsään liittyvä, mutta aineisto sisältää myös useita metsäkulttuuriin liittyviä esineitä ja valokuvia.

Pielisen museo
Pielisen museo on Lieksan kaupungin omistama kulttuurihistoriallinen paikallismuseo, joka koostuu ulkomuseosta, näyttelyhalleista ja kotiseutuarkistosta. Suomen toiseksi suurimmassa ulkomuseossa on yli 70 rakennusta: kolme eri vuosisadoilta olevaa pihapiiriä, metsätyöosasto "Savotaranta" kämppineen sekä mylly-, maatalous- ja palo-osastot.

Pielisen museon esinekokoelmassa on noin 100 000 esinettä. Opettaja Onni E. Koponen aloitti kokoelmien keräämisen 1930-luvulla kierrellessään polkupyörällä reppu selässään Pielisjärven kylissä. Suurin osa esineistöstä on talonpoikaisesineitä 1800-luvun lopusta ja 1900-luvun alkupuolelta. Metsätöihin ja uittoon liittyvät esineet muodostavat merkittävän osan kokoelmasta. Esineistöä on luetteloitu manuaalisesti vuoteen 2003 saakka, jolloin aloitettiin esinetietojen vieminen tietokantaan.

Pielisen museon kokoelmissa on noin 70 000 valokuvaa ja negatiivia. Ylimetsänhoitaja Ilmari Karvosen ottamat kuvat metsätöistä ja uitoilta sekä muut savottaelämään liittyvät kuvat on digitoitu, samoin Pielisen Karjalan rakennusperinnettä kuvanneiden Onni E. Koposen ja Aarne Turusen kokoelmat.

Suomen Metsästysmuseo
Suomen Metsästysmuseon esinekokoelmat koostuvat pääasiassa suomalaista eräkulttuuria esittelevästä esineistöstä. Laajimman esineryhmän muodostavat noin 2000 asetta. Metsästysmuseoon on myös tallennettu Sako Oy:n omistama asekokoelma, jota ei ole luetteloitu museon tietokantaan. Koti- ja ulkomaisten trofeiden osuus kokoelmasta on erittäin suuri. Näistä Jaakko Ojanperän trofeekokoelma muodostaa laajimman ulkomaisten trofeiden osan. Muita esineryhmiä ovat ampumatarvikkeet, pyyntilaitteet, houkutusvälineet, vaatteet, liikkumis- ja leiriytymisvälineet, kenneltarvikkeet, riistanhoitoon liittyvä esineistö, kalastusvälineet ja erätaidekokoelma. Metsästysseuramerkkikokoelmaan kuuluu 1680 merkkiä ja eräaiheisten exlibristen kokoelmassa on 700 kirjanomistajamerkkiä. Esinekokoelmassa on tällä hetkellä noin 18 200 esinettä, joista 11 000 on luetteloitu.

Suomen Metsästysmuseon kuva-arkistossa on yli 96 000 pyyntikulttuurialaan liittyvää valokuvaa ja negatiivia, joista tällä hetkellä 6 600 kuvaa on luetteloitu. Valokuvia löytyy mm. seuraavista aihepiireistä: metsästys, aseet ja pyyntivälineet, erävarusteet, riistanhoito, eläimet, luontokuvat, henkilökuvat ja erilaiset tapahtumat. Kuva-arkistossa on eräkirjailija A.E. Järvisen kuvakokoelma, jossa on eräkuvia mm. 1920-30-luvun Lapista ja Juho Perttolan pohjoisten pystykorvien kuvakokoelma. Arkistoon on tallennettu Suomen Kennelliiton kuva-arkisto ja Kanakoirakerho-Hönshundssektion ry:n historiallisten kuvien kokoelma.

Suomen Metsästyskirjaston kokoelma on laajimpia eräaiheisia kokoelmia Pohjoismaissa. Kokoelman perustan muodostaa professori C.A. Borgströmin noin 11 000 niteen kokoelma, jonka vanhimmat teokset ovat peräisin 1600-luvulta. Kaikkiaan kokoelmassa on noin 19 000 nidettä, jotka käsittelevät eräkulttuuria sen historiasta nykypäivään. Kotimaisia ja ulkomaisia metsästys-, ase-, luonto- ja koiralehtiä tulee noin 70. Tärkeimpiä kokoelman aihealueita ovat metsästysmuodot, riistanhoito, riistaeläintuotteet, metsästyslainsäädäntö, metsästyskoirat ja -aseet. Muita laajoja kokoelman osia ovat mm. kansatiede, eräretkeily, eläintiede, arkeologia ja eräaiheinen kaunokirjallisuus. Paikallishistoriat sisältävät paikkakuntakohtaista tietoa erätalouden merkityksestä elinkeinona ja henkilöhistoriat merkittäviä eränkävijöitä koskevia historiikkeja. Kirjaston kokoelmaa kartutetaan ostamalla sekä lahjoituksia vastaanottamalla. Metsästysseurojen historiikit ja eräaiheiset opinnäytetyöt ovat toivottuja lahjoituksia.

Metsästysarkistoon on koottu metsästysseurojen ja -järjestöjen arkistoja, joista laajimman osan muodostavat Suomen Metsästäjäliiton arkisto, henkilöarkistot, aiheenmukaiset arkistot ja kirjeenvaihdot. Lisäksi arkistossa on mm. kokoelma eräaiheisia postikortteja, käyntikortteja, käsikirjoituksia, piirroksia, äänitteitä ja haastattelunauhoja. Suomen Pystykorvajärjestö on deponoinut oman arkistonsa museoon.

Verlan tehdasmuseo
Verlan tehdasmuseo Pohjois-Kymenlaaksossa kertoo maamme metsäteollisuuden varhaisvaiheista. Vuosina 1882–1964 toiminnassa olleesta Verlan puuhiomosta ja pahvitehtaasta tuli Suomen ensimmäinen tehdasmuseo vuonna 1972. UNESCOn maailmanperintölistalle tehdasmuseo hyväksyttiin 1996. Tehdasta ja museoaluetta ympäröivään ruukkikylään kuuluu lisäksi laaja työväenasuntojen kokonaisuus, vanhat myllyt, Verlankoski voimalaitoksineen sekä uitto- ja sahaustoimintaan liittyvät rakennukset ja rakennelmat.

Vanha puuhiomo ja pahvitehdas on säilytetty lakkautushetken asussaan. Verlan tehdasmuseon kokoelmat koostuvat alkuperäisillä paikoillaan olevista koneista, laitteista, työvälineistä ja kalusteista. Esineistöön kuuluu lisäksi mm. tehtaan konttoritarvikkeita, valmiita pahviarkkeja sekä tehdaspalokunnan kalustoa. Museorakennusten lisäksi kokonaisuutta täydentää arkistoaineisto. Museon kuva-arkisto koostuu tehtaan historiaan, toimintaan, rakennuksiin ja ihmisiin sekä museoon toimintaan liittyvästä aineistosta.

Verlan tehdasmuseon toimisto sijaitsee Kuusankoskella. Museon omistaa UPM-Kymmene Oyj.